16.05.2017
Näkökulma

Vapaaehtoistoiminta ansaitsee hyvää johtamista

Hyvä johtaja antaa vapaaehtoistoimijan löytää oman mielenkiinnonkohteensa eri tehtävien avulla, kirjoittaa vapaaehtoistoiminnan johtajuutta tutkinut Ari Näätsaari.

Hyvä johtaja antaa vapaaehtoistoimijan löytää oman mielenkiinnonkohteensa eri tehtävien avulla, kirjoittaa vapaaehtoistoiminnan johtajuutta tutkinut Ari Näätsaari.

Vapaaehtoistoiminta perustuu yhdessä jaettuihin tavoitteisiin ja arvoihin. Jo nimi kertoo, että tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuudelle. Toiminta on tärkeää siihen osallistuvalle ja yhteiskunnalle. Kansainvälisen julistuksen mukaan, Vapaaehtoistoiminta on kansalaisyhteiskunnan peruselementtejä. Se tuo osaltansa esiin ihmiskunnan jaloimpia toiveita: pyrkimyksen rauhaan, vapauteen, mahdollisuuksien luomiseen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, joiden tulee koskea kaikkia ihmisiä.

Vapaaehtoistoimintaan tullaan tekemään jotain, jolla osallistuja kokee olevan merkitystä ja joka on konkreettista. Merkitystä haetaan itselle, läheisille tai jollekin muulle, jota vapaaehtoinen pitää tärkeänä. Merkityksen luo kuitenkin aina vapaaehtoinen itse. Sitä ei voi kukaan ulkopuolinen määritellä.

Tuloksiin johtavat, lyhyet ja selkeät tehtävät kiinnostavat vapaaehtoisia. Toimijan on kyettävä selviytymään saamistaan tehtävistä. Hänellä on oltava tehtävään liittyvää tietoa, teknisiä taitoja ja persoonallisuuspiirteitä. Vapaaehtoistoimijan on myös oltava motivoitunut ja tyytyväinen. Toimijoilla on myös tarve saada ystäviä, vertaistukea, kehittyä ammatissa, verkostoitua ja saada työkokemusta.

VAPAAEHTOISTOIMINTA KIINNOSTAA

Ihmiset ovat halukkaita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä kysytään mukaan ja jos heille tarjotaan mielekkäitä, heidän omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyviä tehtäviä.

Suomessa vapaaehtoistoimintaa on perinteisesti organisoitu yhdistysten kautta, joita on noin 135 000. Yhdistykset tarvitsevat vapaaehtoisia yhä enemmän ja yhä vaativampiin tehtäviin.

Soste ry:n järjestöbarometri 2014 mukaan 74 prosenttia Sosten jäsenjärjestöistä arvioi vapaaehtoistoimijoiden tarpeen kasvavan nykyisestä. Vastaajista 62 prosenttia uskoi vapaaehtoistoimijoiden rekrytoinnin yleistyvän järjestössään ja sitoutuneisuuden lisääntyvän, mutta vapaaehtoistoiminnan organisointiin käytettävissä olevat resurssit joko pysyvät ennallaan tai pienentyvät. Siis vähemmillä resursseilla koetetaan saada mukaan enemmän vapaaehtoisia.

Vapaaehtoistoimijoita on siis tulossa ja heitä myös tarvitaan yhä enemmän ja yhä vaativampiin tehtäviin. Jotta tarpeet ja halut kohtaavat, vapaaehtoiset viihtyvät kansalaisjärjestöissä sekä saavuttavat itselleen ja järjestölle asettamiaan tavoitteita, tarvitaan vapaaehtoistyön johtamista. Erityisesti johtamista tarvitaan silloin, kun vapaaehtoistoiminnassa ei mene erityisen hyvin.

Antiikin filosofin Senecan mukaan Tyynellä säällä kuka tahansa on perämiehenä. Sitten kun meri käy ja aallot vellovat, tarvitaan sellaista perämiestä, jonka taidoilla, tiedoilla ja kokemuksella tavoiteltuun määränpäähän saavutaan. Onnistunut matka vaatii perämieheltä ja koko miehistöltä osaamista, näkyvää ja näkymätöntä; kuuluvaa ja hiljaista.

Hyvällä vapaaehtoisjohtamisella mahdollistetaan, että pienemmillä resursseilla saadaan mukaan enemmän vapaaehtoisia ja että vapaaehtoiset saavat toiminnallaan aikaan sekä itsensä että järjestön tavoitteita edistäviä asioita.

Vapaaehtoisjohtajan tehtävänä on taata, että toiminnassa keskitytään tekemään oikeita asioita eikä pelkästään asioita oikein. Jos keskitytään välttämään virheitä, tukahdutetaan toiminta kokonaan. Vapaaehtoisjohtamisessa olennaista onkin ohjata toiminta järjestön ydintoimintoihin.

AMMATTIMAISUUS LISÄÄNTYY

Kansalaisjärjestöihin kohdistuu myös ammattimaisuuden (professionaalistumisen) paine. Ihmiset odottavat laadukasta toimintaa myös järjestöiltä. Järjestöjen toiminnan kannalta elintärkeisiin tehtäviin kuten sihteerin, taloudenhoidon, tapahtumien, matkojen ynnä muiden järjestämiseen ei tahdo löytää enää talkoilla työskenteleviä vapaaehtoisia.

Järjestöt tuottavat tänään myös kunnille ja yksittäisille ihmisille palveluja ja ne on toteutettava ammattimaisesti. Myös tämä kehitys vaatii vapaaehtoistoiminnalta laadukasta johtamista.

Helppoa ja yksikertaista johtaminen ei ole. Vapaaehtoisjohtaminen on aina kontekstisidonnaista. Johtamistavat ovat läheisesti yhteydessä toimintaympäristöön ja kulttuuriin, jossa johtaminen toteutuu.

Vapaaehtoisen johtaminen on palvelutehtävä, jonka tulisi tuottaa sopivat olot vapaaehtoistyölle, sekä auttaa ihmisiä saamaan esiin parhaat puolensa. Johtaminen on myös merkitysten rakentamista. Se on organisaation arkeen kiinteästi liittyvä ilmiö. Merkityksiä muokataan ja tuotetaan organisaation arjessa.

Tänä päivänä vapaaehtoisjohtajat, usein puheenjohtajat tai palkolliset työntekijät, keskittyvät kuitenkin liian usein tekemään sellaisia toimia, joita pitäisi jakaa muille. Motivoivan tehtävän löytäminen ei ole helppoa. Useimmiten vapaaehtoinen ei itsekkään tiedä tai heti keksi, mitä hän haluaisi tehdä. Vapaaehtoisella saattaa myös olla väärä mielikuva eri tehtävistä. Esimerkiksi siitä kuinka paljon niiden suorittaminen vaatii aikaa, tai kuinka vastuullisia ja mielenkiintoisia tehtävät ovat.

Hyvä vapaaehtoisjohtaja käyttää ohjaamiseen runsaasti aikaa ja osaa käydä useita tehokkaita keskusteluja vapaaehtoisen kanssa. Hyvä vapaaehtoisjohtaja ymmärtää myös antaa vapaaehtoisen kokeilla eri tehtävien suorittamista ja tätä kautta löytää oma mielenkiinnon ja osaamisen kohde. Hyvä vapaaehtoisjohtaja tarjoaa vapaaehtoiselle mahdollisuuden kehittyä ja oppia tehtävässään. Tehtävien ja vastuiden muuttuminen lisää vapaaehtoisen motivaatiota.

Hyvä vapaaehtoisjohtaja myös tiedostaa ja purkaa toiminnan esteenä olevan rationaalisuuden rautahäkin, tunnistaa järjestöjä usein vaivaavan siiloutumisen, muutosvastarinnan ja paikalleen jämähtämisen.

Vapaaehtoisjohtamisen taidot eivät ole synnynnäisiä, mutta ne voidaan oppia. Osa hyvän vapaaehtoisjohtajan piirteistä liittyy luonteeseen, mutta hyvällä luonteellakaan ei pitkälle pötkitä. Tarvitaan osaamista, oivaltamista, reflektointia ja jatkuvaa oppimista sekä koulutusta vapaaehtoisjohtamiseen.

 

Ari Näätsaari
Yhteisöpedagogi YAMK
Kirjoittaja on kirjoittanut opintojensa lopputyönä
\”Minustakin johtaja – Vapaaehtoisjohtajien koulutusohjelma.\”