03.03.2023
Näkökulma

EU tuomassa helpotusta alustataloustyöntekijöiden tilanteeseen

Villin lännen työmarkkinoille halutaan tuoda sääntelyä niin, että työntekijä olisi oikeutettu edes minimioikeuksiin työntekijänä. FinUnionsin, SAK:n ja STTK:n EU-edustuston, johtaja Susanna Salovaara on toiveikas, että alustatyöntekijöiden tilanne parantuisi EU-lainsäädännön myötä.

Vaalikausi 2019–2024 on ollut tapahtumarikas työllisyysasioiden suhteen. Useampikin lainsäädäntöhanke, joita on jo vuosia tavoiteltu, on nytkähtänyt eteenpäin tai jopa viety maaliin saakka. Näistä tietenkin vähimmäispalkkadirektiivi suurimpana. Myös palkkatasa-arvoon tähtäävä direktiivi palkkojen avoimuudesta saatiin puserrettua läpi.

Yksi erittäin tärkeä, kestämättömään tilanteeseen vastausta hakeva aloite on alustataloustyöntekijöiden aseman parantamiseen tähtäävä direktiivi. Tarkoituksena on parantaa miljoonien työntekijöiden asemaa eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Alustojen kautta tehtävä työ tulee kasvamaan räjähdysmäisesti lähivuosina. Nyt alustojen kautta tekee työtä yli 28 miljoonaa ihmistä, ja pari vuoden päästä heidän määränsä arvioidaan nousseen jo 43 miljoonaan.

On ehdottoman tärkeää, ettei työntekijöitä pakoteta yrittäjiksi, sillä heidän työssään ei monessakaan tapauksessa ole mitään vapautta neuvotella palkkioiden suuruudesta, työajasta tai muusta varmuudesta, jota työn pitäisi tekijälleen tarjota. Paljon on siis pelissä, sillä emmehän halua, että palaamme työelämässä vanhaan malliin, jossa mennään aamulla markkinapaikalle (alustalle) ja taistellaan vapaiksi tulevista työtehtävistä ilman varmuutta siitä, miten iso tai pieni keikka sieltä on tulossa, jos ollenkaan.

Lisäksi alustatyöntekijöiden tulevaisuus on myös suojeltava. Nykyisellään heille ei kerry lainkaan eläkettä, eli ihmisten ikääntyessä valtiota odottaa varsinainen pommi, jos meno jatkuu nykyisellään. Nykypäivän ongelmat siis vain moninkertaistuvat tulevaisuuteen ja päättäjien olisi tehtävä rohkeasti päätöksiä.

Paljon on pelissä, kun EU-tasolla nostetaan kierroksia ja yritetään löytää kompromissi tähän niin kipeästi kaivattuun lainsäädäntöön. Useista oikeustapauksista huolimatta tilannetta ei juurikaan ole voitu kääntää paremmaksi missään EU-jäsenvaltiossa. Niinpä tältä direktiiviltä odotetaan paljon.

Euroopan parlamentti on päässyt jo sopuun omasta kannastaan. Parlamentin tekstissä käänteinen työsuhdeolettama tulee onneksi hyvin edustetuksi. Sen mukaan ei ole työntekijän velvollisuus todistaa olevansa työsuhteessa, vaan todistustaakka on alustalla. Tämä on ehdottoman tärkeää, sillä kelläpä olisi varaa aloittaa kallis prosessi alustoja vastaan. Samalla otetaan kantaa itsensä työllistäjien asemaan. He muodostavat joukon, joka joutuu tekemään töitä melko lainsuojattomassa asemassa. Varmaa kuitenkin on, että aidosti itsensä työllistäjät saavat sitä tehdä myös jatkossa; direktiivi ei tähtää yrittäjyyden tukahduttamiseen, vaikka tietyt tahot niin tykkäävät uhkailla.

Katseet siis kääntyvät neuvostoon ja Ruotsin puheenjohtajakauteen. Palkansaajien näkökulmasta Tšekin tuputtama teksti oli hälyttävä, ja tällä hetkellä odotellaan Ruotsin avausta. Valitettavasti länsinaapurimme henkilökohtainen innostus direktiivin saamiseksi on hyvin pieni. Tällä hetkellä Brysselissä arvuutellaankin lähinnä sitä, voiko seuraava puheenjohtajamaa Espanja vielä pusertaa tekstin ulos ja edetä ns. trilogineuvotteluihin niin rivakasti, että yhteinen teksti saataisiin valmiiksi ennen ensi vuoden huhtikuuta, jolloin EU-parlamentti hiljentyy vaalitauolle.

Susanna Salovaara
johtaja, FinUnions
SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä

Kuva: Tim Buelens