Yhteiskunnalliselle kirjallisuudelle on tilausta

Yhteiskunnallinen kirjallisuus taustoittaa ajankohtaisten asioiden käsittelyä, sanoo Into Kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airaksinen. Inton ja TSL:n yhteistyö poikii useita kirjoja vuodessa.

Talousanalyysit, raha ja veroparatiisit, uusiutuvat energiaratkaisut, eläimet ja vegaaniset keittokirjat. Suomalaisia tällä hetkellä kiinnostavien yhteiskunnallisten kirjojen teemat vaihtelevat laidasta laitaan.

– Yhteiskunnallisen kirjallisuuden julkaiseminen on tärkeää, jotta voidaan taustoittaa ajankohtaisten asioiden käsittelyä. Ymmärtää mitä Suomessa ja muualla tapahtuu, ja syvällisesti käsittää minkälaisessa murroksessa maailma on tällä hetkellä, Into Kustannuksen kustantaja ja toimitusjohtaja Jaana Airaksinen sanoo.

Vakituisesti noin kymmenen henkeä työllistävä Into Kustannus perustettiin Voima-lehden yhteyteen vajaat kymmenen vuotta sitten. Airaksisen lisäksi sen takaa löytyvät Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Luonto-Liitto, Rosebud Books, Heikki Hiilamo ja Mika Rönkkö.

Alunperin Le Monde Diplomatique  ja Novaja Gazeta -lehtiä taskukirjoina julkaissut Into laajensi pian toimintaansa pamfletteihin, ja siitä yleisen tietokirjallisuuden puolelle. Vaikka harrastuksiin liittyviä tietokirjoja, keittokirjoja ja elämäntaito-oppaita julkaistiin runsaasti, Suomessa oli taas selvästi tilausta laajemmin tietokirjallisuutta julkaisevalle kustantajalle.

–Yksi syy siihen, miksi synnyimme juuri tuona historiallisena hetkenä, oli että Suomi, Eurooppa ja maailma olivat selkeästi käännekohdassa, jota elämme edelleen. Talous järjestäytyy uudelleen, suuret ihmismäärät ovat liikkeellä ja ilmasto muuttuu, Airaksinen sanoo.

Vaikka Into on edelleen ennenkaikkea yhteiskunnallista kirjallisuutta julkaiseva tietokirjakustantamo, julkaisee se nykyisin myös kaunokirjallisuutta.

KANNATTAVUUS USEISTA LÄHTEISTÄ

Yhteiskunnallista kirjallisuutta pienellä kielialueella julkaisevalla kustantamolla on oltava useita selviytymisstrategioita kannattavuuden varmistamiseksi. Yksi niistä on yhteistyö erilaisten tahojen kanssa, joista yksi suurimmista ja tärkeimmistä on TSL.

Inton ja TSL:n yhteistyö poikii keväällä 2017 muun muassa Esa Suomisen sosiaalidemokratian tilaa käsittelevän kirjan Suo, kuokka ja sosialidemokratia, sekä Pekka Korpisen kirjan Suomi kääntyy länteen. Pääministerin sihteerinä aikoinaan toiminut Korpinen kertoo siinä, mitä kulissien takana tapahtui, kun Suomi liittyi EU:hun ja Emuun.

– TSL:ltä tulee pitkälti kirjojen sisällöt ja ehdotukset, mutta välillä me ehdotamme yhteistyökirjaksi jotain aihetta. Me voimme tarjota TSL:lle kirjojen tuotannon, paketoinnin, kustannustoimittamisen, myynnin ja markkinoinnin. Levitämme siis kirjan sisältöä laajemmalle, Airaksinen sanoo.

Tuloja tuovat myös tietyille kohdeyleisöille, kuten opettajille julkaistavat kirjat. Vaikka Inton myynti on kasvanut vuosittain 15–20 prosenttia, ottaisi Airaksinen talliinsa mielellään myös oman Jari Tervon.

– Kyllä meillä on tavoitteena, että olisi joku sellainen kaunokirjailija tai dekkaristi, joka myisi todella paljon. Ja jos se kirjailija vielä julkaisisi kerran vuodessa kirjan, sehän olisi ideaalitilanne ja helpottaisi meidän muuta tuotantoamme.

KIRJOJA SUURELLE YLEISÖLLE

Useimmat Into Kustannuksen julkaisemista kirjoista ovat Airaksisen mukaan sellaisia, jotka muutkin kustantamot mielellään julkaisisivat.

– Julkaisemme hyvää kirjallisuutta, jolla on mielellään jotain yhteiskunnallista merkitystä. Jotta kirja otetaan julkaistavaksi, vähintään yhden meistä täytyy olla erittäin innostunut ja vakuuttunut siitä. Toinen keskeinen arvo on pitkäjänteinen työ kirjailijoiden kanssa.

Into tavoittelee kirjoille mahdollisimman laajaa lukijakuntaa. Se palvelee myös aihettaan kenties vuosikymmeniä tutkineiden kirjailijoiden etua. Kun osa kirjoista myy hyvin, Into voi julkaista muita merkittäviä, mutta pienemmälle yleisölle suunnattuja kirjoja.

Työväenkirjallisuutta on Airaksisen mukaan edelleen olemassa. Työväestön määritelmä on kuitenkin muuttunut.

– On helpommin työväenkirjallisuudeksi havaittavaa kirjallisuutta, kuten vaikkapa Anna Kontulan Luokkalaki-pamfletti. Mutta myös paljon kirjallisuutta, joka analysoi vaikkapa yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Lisäksi on kaunokirjallisuutta, joka käsittelee yhteiskunnallisia teemoja.

KIRJA-ALA TIUKOILLA

Kirja-ala on ollut jo pitkään voimakkaassa muutoksessa. Kivijalkakaupat ovat tiukoilla, eikä kirjojen myynti ole juuri kasvanut. Ihmiset odottavat saavansa kirjansa yhä halvemmalla, ja Jaana Airaksinen arvioi hintapaineiden kasvattavan tulevaisuudessa pokkareiden markkinaosuutta.

Sähkökirjat tekevät tuloaan hitaasti mutta varmasti, mutta eivät voita paperikirjoja vielä pitkään aikaan. Kustantamoja yhdistetään jatkuvasti, mutta myös uusia toimijoita perustetaan koko ajan.

– Monessa mielessä kirja-ala on aika tiukoilla, mutta se voi mielestäni kuitenkin paljon paremmin kuin mitä yleisesti puhutaan. Kyllä kirjallisuudesta ollaan edelleen kiinnostuneita ja ihmiset lukevat paljon kirjoja.

Professori Juho Saari ja dosentti Tapio Bergholm puhuvat hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Helsingin kirjamessuilla lauantaina 29.10.2016. kello 14.30–14.50 Rosebudin osastolla 6B99. Tervetuloa kuuntelemaan.

Esillä messuilla on myös Tapio Bergholmin kääntämä Parempaa palvelua -kirja, joka on käännetty suomeksi TSL:n ja Into Kustannuksen yhteistuotantona. Alkuperäisen teoksen En fjerde vei for velferden: På sporet av framtidas helse, omsorg og skole on kirjoittanut Pohjoismaiden ammattiliittojen keskusjärjestö SAMAKin pääsihteeri Jan-Erik Støstad.

Jenni Meronen

Lisää aiheesta

INTO Kustannus