Työelämässä tarvitaan ILOa

Oikeus neuvotella työehtosopimuksista kuuluu työelämän perusoikeuksiin. Kansainvälinen työjärjestö ILO valvoo maailmanlaajuisesti sopimusten toteutusta.

ILO (International Labour Organization) on YK:n vanhin erityisjärjestö. Se perustettiin osana Kansainliittoa vuonna 1919. Työjärjestön tehtävänä on turvata työelämän oikeuksia maailmanlaajuisesti. Järjestön päämaja sijaitsee Genevessä.

Suomi liittyi ILOn jäseneksi vuonna 1920. Kansainvälinen työkonferenssi on järjestön ylin päättävä elin. Siellä hyväksytään yleissopimukset ja suositukset.

ILO on rakenteeltaan kolmikantainen: työnantajien ja työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön hallituksen edustajien kanssa.

– ILOn globaalin toiminnan merkityksen ymmärtää parhaiten vuosittain Genèvessä järjestettävässä työkonferenssissa. Siellä on huikea mahdollisuus tavata ammattiyhdistysaktiiveja eri puolilta maailmaa, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen sanoo.

Hän on toiminut Suomen nelihenkisen palkansaajadelegaation vetäjänä ja äänioikeutettuna työntekijädelegaattina.

ILO ON AJANKOHTAINEN

ILO valvoo sopimustensa toteutusta valvontaelimissään.

– Erityisen tärkeitä työelämän perusoikeuksia ovat ammattiyhdistysoikeudet eli vapaa järjestäytymisoikeus ja oikeus neuvotella työehtosopimuksia. ILO:n valvontakäytäntö tuntee monia tapauksia, joissa on käsitelty järjestäytymisvapautta ja oikeutta tes-neuvotteluihin, Katja Lehto-Komulainen kertoo.

Valvontakäytännössä on muun muassa vahvistettu, että vapaasti neuvoteltavat työehtosopimukset ovat ammatillisen järjestäytymisvapauden keskeinen tarkoitus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työehtosopimusosapuolet voivat neuvotella vapaasti eli ilman ylärajaa.

Suomalaiset palkansaajajärjestöt nostivat esille Suomen ratifioimat ILO-sopimukset, kun maan hallitus syyskuussa 2015 esitti toimia, joilla lainsäädännön kautta korvattaisiin elokuussa 2015 kaatunut yhteiskuntasopimus.

– Suomen hallituksen esittämät pakkolait asettaisivat maksimirajan vapaalle työehtosopimuksista neuvottelemiselle. Tämä ei ole linjassa ILOn takaaman vapaan kollektiivisen neuvotteluoikeuden kanssa, Lehto-Komulainen toteaa kohua herättäneistä hallituksen esityksistä.

Työmarkkinaosapuolten sittemmin haettua neuvotteluratkaisua, myös hallitus on muokannut esityksiään.

ILOSTA EVÄITÄ KANSAINVÄLISTYMISEEN

Työkonferenssin kokoontuessa alkukesästä Genèvessä, myös palkansaajien pohjoismainen Genève-koulu asettuu silloin kolmeksi viikoksi kaupunkiin. Useakymmenpäinen joukko seuraa kokousta, tutustuu ILO-teemoihin ja valmistelee omia tehtäviään aiheista. Opiskelijat pääsevät myös keskustelemaan useiden asiantuntijoiden kanssa.

Vuodesta 1931 lähtien toiminut ammattiyhdistystoimijoiden koulu tunnetaan hyvin ILO:ssa.

– Genève-kouluun osallistuminen antaa valtavasti syventävää tietoa työelämän perusoikeuksista, ja siitä on hyötyä kotimaassa, Katja Lehto-Komulainen arvioi.

Palvelualojen ammattiliiton aktiivi Sari-Ann Ishaque osallistui viime kesäkuussa Genève-kouluun. Kolmen viikon aikana hän tutustui työelämää sääteleviin kansainvälisiin sopimuksiin ja sai konkreettista tuntumaa ILOn työskentelyyn.

– Erot toimeentulossa ja työoloissa ovat käsittämättömän isot, Ishaque miettii.

Erityisesti harmaan talouden eteneminen länsimaissa saa hänet mietteliääksi.

Työskentely koulussa tapahtuu yhdessä muiden pohjoismaisten ay-aktiivien kanssa. Päivät ovat kokouspaikalla pitkiä. Päälle tulevat vielä lukemattomat tapaamiset ja vierailut.

– Työkonferenssin seuraaminen auttaa sisäistämään solidaarisuusajattelua ja arvostamaan monimuotoisuutta, Sari-Ann Ishaque sanoo.

Vuonna 2016 Genève-koulu järjestetään 26. toukokuuta–15. kesäkuuta. Valmentava kurssi on huhtikuussa Ruotsin Runössä.

Merja Leskinen
Kuva: Genève-koulun arkisto

Lue lisää

Hakutiedot vuosittaiseen kouluun löytyvät TSL:n sivuilta www.tsl.fi