Ranskan vasemmisto näyttää tietä

Ranskan vasemmistosta kirjaa kirjoittavan Jorma Turusen mielestä Ranskan vasemmiston tunteminen olisi hyödyllistä neuvottomuuden keskellä elävälle eurooppalaiselle vasemmistolle.

– Ranskassa on tapana kapinoida, Jorma Turunen sanoo.

Hän kirjoittaa parhaillaan Ranskan vasemmiston tarinaa, jossa pääosia esittävät sosialistit ja kommunistit. Turunen on aiemminkin kirjoittanut Ranskasta. Maa on tullut tutuksi vuosien mittaan. Työuransa hän teki vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen parissa Suomessa ja Ruotsissa.

– Yllättävän monen ranskalaisen vasemmistopoliitikon tausta on trotskilaisuudessa, Turunen sanoo.

Ranskan vasemmiston tarinan kirjoittaminen ei kuulosta helpolta tehtävältä. Turunen kuvaakin tarinaa oikukkaaksi. Anarkistit, kommunistit, maolaiset, radikaalit, sosialistit, tasavaltalaiset, trotskilaiset ja utopistit saavat oman roolinsa tarinassa.

RANSKAN VASEMMISTO ON MUILLE TIENNÄYTTÄJÄ

Ranskalainen vasemmisto on hyvin erilainen Suomeen verrattuna. Täällä on totuttu pohjoismaiseen, hiukan saksalaistyyppiseen sosialidemokratiaan.

– Ranskassa ammattiyhdistysliike ja poliittinen vasemmisto ovat erillään, Turunen muistuttaa.

Häntä kiinnostaa äärivasemmisto historiallisena ilmiönä. Usein eripuraistakin vasemmistoa voidaan pitää maailman vasemmiston tiennäyttäjänä, hyvässä ja pahassa. Turunen luettelee Ranskan vallankumouksen vuonna 1789, Pariisin kommuunin 1871, kansanrintaman 1936 ja Pariisin toukokuun 1968.

Liikehdintä yliopistoilla 1960-luvun lopulla oli Jorma Turuselle ensi kosketus ranskalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

Ensimmäisestä kielikurssista on pian kulunut viisikymmentä vuotta. Tutuiksi ovat tulleet niin pariisilaiset kirjakaupat ja kahvilat kuin maan muutkin osat.

– Viihdyn ranskalaisessa ilmapiirissä. Siellä kiihtyminen keskustelussa on täysin normaalia, Turunen naurahtaa.

MAAILMA ON NÄHTÄVÄ KOKONAISUUTENA

Euroopan maiden taloustilanne ja pakolaisvirrat ovat kiristäneet Ranskankin ilmapiiriä. Äärioikeistolainen Kansallisrintama keräsi viime vaaleissa kuuden miljoonan äänipotin. Populistinen äärioikeisto ei Turusen mielestä juurikaan tarjoa konkreettisia vaihtoehtoja ongelmiin. Sen sijaan rasistiset heitot ja vahvan auktoriteetin kaipuu ovat näkyvillä.

Ranskan asema Euroopan unionissa vahvistui Turusen mielestä Brexitin myötä. Maa on myös YK:n turvaneuvoston pysyvä jäsen, toisin kuin unionin veturi Saksa.

Ranska tuntee suurta ylpeyttä omasta kulttuuristaan. Se näkyy muun muassa kauppaneuvotteluissa voimakkaana luovan teollisuuden puolustamisena, josta hyötyvät muutkin unionin maat.

Hyvin ei mene maan presidentilläkään. Vuoden 2012 vaaleissa valitun François Hollanden kannatusluvut putoavat vain alaspäin. Se ei ole kunniaksi hänen edustamalleen Sosialistiselle puolueelle.

– Puolueiden pitää erottautua toisistaan. Ihmisten on hyvä tietää keiden etua ne ajavat. Pelkkä määritelmä ”palkansaajan puolesta” ei riitä, Turunen sanoo ja viittaa tällä kotimaisiinkin puolueisiin.

Puolueiden pitäisi ajatella hänen mielestään isoja asioita ja nähdä maailma kokonaisuutena.

– Kukaan ei oikein puhu Euroopasta, unionista tai globalisaatiosta, Turunen sanoo huolestuneena.

HISTORIAAN EI PIDÄ JUUTTUA

Hän toivoo, että puolueet ottaisivat kantaa maailman tapahtumiin. Jos pakolaisongelma halutaan ratkaista jo lähtömaassa, samaan aikaan ei voi vähentää kehitysyhteistyötukea.

– Poliitikkojen kuuluu kertoa mitä voidaan tehdä täällä ja mitkä tehtävät kuuluvat Euroopan unionille.

Jorma Turusen työn alla oleva kirja valmistuu ensi vuoden aikana. Kirjoittaja uskoo, että Ranskan vasemmiston tunteminen olisi hyödyllistä neuvottomuuden keskellä elävälle eurooppalaiselle vasemmistolle.

Populismin ja vasemmiston kohtalo on kiinnostavaa. Tämän vuoksi hän paneutuu kirjansa viimeisen luvussa eurooppalaisen populismin ja vasemmiston tulevaisuuteen kysymällä onko vasemmisto kuollut.

– Historiaan ei pidä juuttua. Mutta on aina hyvä olla selvillä mistä tähän päivään on tultu, Turunen sanoo.

Jorma Turunen on valtiotieteiden maisteri. Hän on työskennellyt Kungälvissa ja Göteborgissa Pohjoismaisen kansanakatemian rehtorina sekä Työväen Sivistysliitossa pääsihteerinä. Turunen harrastaa ranskalaista kirjallisuutta ja elokuvia sekä seuraa maan yhteiskunnallista keskustelua.

Merja Leskinen
Kuvat: Aikamerkki