Luopuuko Suomi malmeista liian halvalla?

Kaivosala potee taantuman ja Talvivaaran aiheuttamaa krapulaa. Nyt olisi hyvä aika selvittää, millä hinnalla ulkomaiset kaivosyhtiöt saavat hyödyntää Suomen mineraalivaroja.

Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi helmikuussa 2016 raportin, jonka mukaan kaivosyhtiöiden verosuunnittelu aiheutti Suomelle 49 miljoonan euron veromenetykset vuosina 2011–2014.

Järjestön mielestä summa on merkittävä, sillä samana aikana 12 metallikaivoksen voitosta maksettiin vain 92 miljoonan yhteisövero.

Suomesta louhittujen malmien arvo oli vuosina 2011–2014 lähemmäs neljä miljardia euroa.

Finnwatchin mielestä nykyinen verolainsäädäntö antaa ulkomaisille kaivosyhtiöille mahdollisuuden louhia kansallisvarallisuuteen kuuluvia malmeja ilman, että Suomeen jää kunnollista korvausta.

Yrityksiä edustavan Kaivosteollisuus ry:n mukaan Finnwatch unohtaa kaivosyhtiöiden maksamat elinkeinoverot, palkkaverot ja energiaverot, jotka nostavat verojen määrän aivan toisiin lukemiin.

Tarkkaa arviota kaivosalan verojalanjäljestä Suomessa ei ole kuitenkaan kenelläkään.

SELVITYS KAIVOSALAN VAIKUTUKSISTA

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo, että juupas-eipäs-väittelyn sijaan nyt olisi syytä selvittää perusteellisesti, mitkä ovat kaivosteollisuuden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset Suomessa.

– Nykyisen hallituksen pitäisi tehdä vuonna 2011 voimaan astuneesta kaivoslaista kunnon arviointi. Keskustelu kaivosverosta sopii hyvin tähän yhteyteen, Pokka toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kaivoslakiin teknisiä korjauksia, mutta suuria uudistuksia ei ole valmisteilla.

– Nykyinen laki toimii. Suurempiin uudistuksiin ei ole tarvetta, mutta esimerkiksi lupamenettelyssä tarpeettomien normien purkaminen on tervetullutta, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo.

SUOMESTA PUUTTUU KAIVOSVERO

Nykyisen lain mukaan Suomi ei peri kaivosyhtiöiltä louhitun malmin arvoon perustuvaa kaivosveroa. Tällainen 1–10 prosentin vero on käytössä monissa kaivosmaissa.

Hannele Pokka ei ota suoraan kantaa kaivosveroon. Hän sanoo kuitenkin, ettei Suomi ole katsonut riittävästi omansa perään.

– Suhtaudun varauksellisesti ulkomaisiin yhtiöihin, jotka haluavat muutamassa vuodessa kaivaa esiintymän avolouhoksena ja poistua maasta. Mitä hyötyä toiminnasta jää lopulta Suomeen?

Suomessa mineraalien omistus ei kuulu valtiolle tai maanomistajalle, vaan valtauksen tehneelle löytäjälle.

Malminetsinnän tai varsinaisen kaivostoiminnan aloittamiselle antaa luvan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Maanomistaja saa mineraalien hyödyntämisestä korvauksen.

KAIVOS VAATII PALJON PÄÄOMIA

Pekka Suomela sanoo, että yritysten verotaakkaa ei voi kiristää, mikäli Suomi haluaa uusia kaivosinvestointeja.

– Verojen maksukanta on jo nyt riittävän korkea, hän toteaa.

Suomela huomauttaa, että kaivosala on runsaasti pääomia vaativa toimiala. Yhden kaivoksen avaaminen voi vaatia satojen miljoonien eurojen investoinnit. Riskitkin ovat suuret.

Kaivosteollisuus ry laskee, että ulkomaiset yhtiöt ovat sijoittaneet Suomeen yli kolme miljardia euroa viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana.

– Kotimaasta ei ole tällaisia pääomia löytynyt, Suomela huomauttaa.

TALVIVAARASTA OTETTAVA OPPIA

Kansainvälinen kaivosala on tällä hetkellä syvässä aallonpohjassa. Maailmantalouden ja ennen muuta Kiinan talouden hidastuminen ovat romahduttaneet metallien hinnat, eikä nousua ole näköpiirissä.

Myös Suomessa malminetsintä on hiipunut, eikä merkittäviä kaivoshankkeita ole vireillä.

– Mutta kun buumi alkaa, nousu on taas nopeaa. Yritykset haluavat tehdä investointeja nopeasti. Nyt olisi hyvä aika selvittää, millaista kaivostoimintaa Suomi haluaa tulevaisuudessa.

Talvivaaran kaivoksen opetukset tulisi Pokan mielestä käydä tarkasti läpi. Esimerkiksi kaivosten ympäristövastuissa on hänestä paljon parannettavaa.

Talvivaaran ongelmien jälkeen lupaviranomaiset nostivat kaivosyhtiöiden vakuuksia, joilla varmistetaan kaivoksen maisemoinnin ja muiden lakisääteisten jälkitöiden rahoitus.

–Vakuudet ovat kuitenkin edelleen riittämättömät, Pokka arvioi.

Talvivaara on opettanut, että kaivostoiminnan tulee olla ympäristöllisesti kestävää kaivoksen koko elinkaaren ajan. Pokka korostaa, että toiminnalla on oltava myös paikallisten asukkaiden ja muiden sidosryhmien hyväksyntä.

KAIVOSALA MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ

Kaivosteollisuus ry:n mukaan kaivosala työllistää Suomessa noin 4500 henkeä. Pekka Suomela huomauttaa, että myös kaivoksissa käytettäviä koneita ja laitteita valmistavat konepajat ovat isoja työllistäjiä.

Esimerkiksi Outotec, Metso, Sandvik ja Normet ovat vahvoja toimijoita myös vientimarkkinoilla.

– Yrityksille on tärkeää, että kotimaassa on jatkossakin kaivostoimintaa. Toisaalta suomalaiselle kaivosalalle on tärkeää, että teknologiaosaamista löytyy omasta maasta, Suomela sanoo.

Matti Remes
Kuva: Istockphoto